SÄÄDÖKSET

 

Elintarvikkeiden turvallisuus valokeilassa

Elintarvikkeiden kemiallista turvallisuutta säädellään monessa yksityiskohtaisessa lainsäädännössä. Laissa annetaan enimmäispitoisuusrajoja niin ympäristö-, maatalous- kuin muissakin prosesseissa syntyville vierasaineille, kasvinsuojeluainejäämille sekä joissakin tapauksissa myös desinfiointiaineissa käytettäville yhdisteille.

Vuoden 2017 lopussa Euroopan komissio julkaisi akryyliamidiasetuksen, joka antaa ensimmäistä kertaa valmiita keinoja prosessikontaminantin pitoisuuden vähentämiseksi. Elintarviketeollisuusliitto käynnisti neuvottelut Eviran ja muiden sidosryhmien kanssa akryyliamidiasetuskoulutuksen järjestämiseksi.

Kemiallisen turvallisuuden hallinnan kannalta on oleellista seurata myös, paljonko väestö saa vierasaineita ruokavaliostaan. ETL keräsi lainsäädäntötoimikunnan jäsenten avulla tietoa elintarvikkeiden sisältämien raskasmetallien pitoisuuksista Eviran riskinarviointitutkimuksessa hyödynnettäväksi.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi vuonna 2015 suosituksen, jonka mukaan elintarviketeollisuuden tulisi käyttää tuotteissaan jodioitua suolaa. ETL lähetti kertomusvuoden kesällä jäsenyrityksilleen kyselyn jodioidun suolan käytöstä. Vastausten perusteella voitiin todeta, että suositus on otettu vastaan myönteisesti; moni yritys on ottanut tai harkitsee ottavansa jodioidun suolan käyttöön.

ETL painotti, että ravitsemusneuvottelukunnan antamat elintarvikkeiden täydentämissuositukset ovat kevyt ja nopea tapa vaikuttaa väestön ravitsemusturvallisuuden parantamiseen. Suositukset antavat elintarvikkeita valmistaville yrityksille joustavat mahdollisuudet huomioida väestön ravitsemukselliset tarpeet aiheuttamatta lainsäädännöllisiä esteitä esimerkiksi viennille. 
 

Elintarvikelain kokonaisuudistus vireillä

Maa- ja metsätalousministeriössä pitkään vireillä ollut hanke elintarvikelain kokonaisuudistuksesta nytkähti eteenpäin. Kuulemistilaisuudessa Elintarviketeollisuusliitto toi esille erityisesti viranomaisten viennin edistämiseen liittyvien tehtävien kirjaamista lakiin. ETL korosti myös riskiperusteisuutta ja tuoteturvallisuusjärjestelmien hyödyntämisen mahdollisuutta valvonnassa.
 

 

Kansalliset alkuperämaamerkinnät kirvoittivat keskustelua
 

Maa- ja metsätalousministeriön asetus valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden ainesosana käytetyn lihan sekä maidon ja maitotuotteiden ainesosana käytetyn maidon alkuperämaan ilmoittamisesta astui voimaan 1.6.2017. ETL toi lausunnoissaan esille jäsenyritysten toisistaan poikkeaviakin näkemyksiä mahdollisuuksista toteuttaa asetusehdotuksen vaatimukset sekä ehdotuksen vaikutuksista kustannuksiin, kilpailuun ja sen rajoittamiseen sekä kuluttajien valintoihin.

 

Ympäristölupaan liittyvät uudistukset jatkuivat

Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistukset jatkuivat edelleen vuonna 2017. Työryhmä sai päätökseen yhden luukun periaatetta edistävän lainsäädäntöehdotuksensa ja ympäristölupaa korvaava ilmoitusmenettely eteni lausuntovaiheeseen. Lainsäädännöksi hankkeet etenevät vuoden 2018 aikana.

Ruokahävikki esillä isosti

Ruokahävikki ja sen ehkäiseminen olivat kertomusvuonna runsaasti esillä. Aihe näkyi sekä elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen valmistelussa että hävikin ja nykyisen elintarvikelainsäädännön yhteyksiä tarkastelevassa hankkeessa (Lexfoodwaste), jonka ohjausryhmään ETL osallistui. Hanke saatiin päätökseen, vaikkakin lopullinen julkistus siirtyi alkuvuoteen 2018.

EU-tasolla osallistuttiin FoodDrinkEuropen ruokahävikkityöryhmän toimintaan. Työryhmän kautta seurattiin vireillä olevia EU-tason ja kansainvälisiä hävikkialoitteita. Euroopan komissio aloitti työn yhtenäisen ruokahävikin määritelmän valmistelemiseksi. Ruokajätteen määritelmästä keskusteltiin myös EU:n jätedirektiivien uudistuksen yhteydessä.

Keskustelu elintarviketeollisuuden ympäristövaikutuksista ja ruokahävikistä jatkui myös mediassa. Ruokahävikki puhutti sekä EU-foorumeilla että Suomessa.

BREF-asiakirjan päivitys eteni

Suurimpia elintarviketeollisuuden yrityksiä ja niiden ympäristölupien päästörajoja koskeva parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) asiakirjan (ns. FDM BREF) päivittäminen eteni ensimmäiseen luonnokseen. Luonnoksen kommentointikierros tuotti lähes 2 000 kommenttia, joiden pohjalta Sevillan IPPC-toimisto jatkaa BREFin valmistelua. BREF-asiakirjan päivitys valmistuu vuoden 2018 aikana.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ja monivuotinen rahoituskehys

Euroopan komissio antoi marraskuussa 2017 tiedonannon maatalouspolitiikan uudistamiseksi. Samalla EU:ssa aloitettiin keskustelu yhteisön tulevista rahoituskehyksistä.

ETL korosti lausunnoissaan, että EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tulee huolehtia maatalouden ja ruoantuotannon mahdollisuuksista kaikkialla EU:ssa. EU-rahoituksen ja kansallisen osarahoituksen avulla tulee pystyä varmistamaan riittävät varat politiikan toteuttamiseen sekä kannattavan maataloustuotannon harjoittamiseen.

Omalla monipuolisella tuotannolla Suomessa pystytään vastaamaan nykypäivän kuluttajien odotuksiin laadukkaasta, turvallisesta ja lähellä tuotetusta ruoasta. Kotimaisen korkeatasoisen, kohtuuhintaisen ja riittävän raaka-aineen saanti on suomalaisen elintarviketeollisuuden toiminnan perusedellytys. EU:n jäsenmaiden tukitason voimakas eriytyminen vaikuttaisi huomattavasti paitsi viljelijöiden, myös maatalousraaka-aineita elintarvikkeiksi jalostavien elintarvikeyritysten kilpailutilanteeseen sisämarkkinoilla.

Vuoden 2017 aikana hyväksyttiin muutoksia EU:n tuottajaorganisaatioita ja ketjun sopimussuhteita koskeviin säädöksiin. Lisäksi komissio järjesti julkisia kuulemisia elintarvikeketjun toiminnasta, sopimussuhteista ja läpinäkyvyydestä.

ETL ei kannattanut tehtyjä säädösmuutoksia, lisäpoikkeuksia kilpailulainsäädäntöön eikä jalostusportaan yritysten hinta- ja marginaalitietojen kokoamista läpinäkyvyyden nimissä. Elintarvikeketjun toimivuus on tärkeää kaikille osapuolille ja arvonlisän tulee jakautua asianmukaisesti huomioiden sen syntyminen ketjun eri portailla. ETL tukee muita kuin lainsäädäntötoimia epäreilujen kauppatapojen torjumiseksi, eikä sopimuskäytäntöä tule liiaksi jäykistää lainsäädännöllä.

Kuva: HKScan