SUOMEN LIHATEOLLISUUSYHDISTYS

Työ koulutuksen turvaamisen ja muuttuvien säädösten parissa jatkui

Suomen Lihateollisuusyhdistyksessä jatkettiin hanketta ammattikorkeakouluissa annettavan liha- ja valmisruoka-alan koulutuksen kehittämiseksi. Ammattikorkeakoulutusta käsittelevän teollisuuden edustajien neuvottelukunnan toimintaa pyrittiin tehostamaan. Jäsenyritykset antoivat asiantuntija-apua ja tarjosivat työpaikkaopintomahdollisuuksia kouluille ja opiskelijoille. Ala oli huolissaan yliopistotason koulutukseen tehtävistä muutoksista ja erityisesti lihateknologian opetuksen jatkumisesta Suomessa. Helsingin yliopisto irtisanoi teollisuuden kanssa tehdyn sopimuksen lihateknologian koetehtaasta, mikä lisäsi huolta myös lihateknologian opetuksen päättymisestä yliopistolla.

Lihantarkastuksen kehittämiseksi yhdistys keskusteli viranomaisten kanssa operatiivisen toiminnan tehostamisesta ja yrityksiltä perittävien valvontamaksujen tasosta. Yritykset näkevät operatiivisessa toiminnassa kehittämisen mahdollisuuksia ja ovat pitkään pitäneet huolestuttavana viranomaismaksujen jatkuvaa nousemista. Yhteistyötä ja vuoropuhelua tiivistettiin muodostamalla Eviran ja teollisuuden edustajien kanssa asiantuntijaryhmä pohtimaan kehitysmahdollisuuksia ja niiden käytännön toteutusta lainsäädännön vaatimukset ja uudistukset huomioiden.

Yhdistys seurasi lihan alkuperämerkintöjen kehittämistä EU- ja kansallisella tasolla. Lihan alkuperän merkitseminen tuotteissa jakoi yhdistysten jäsenten kannat. Osa vaati lihan alkuperän merkitsemistä pakolliseksi kaikissa lihaa sisältävissä tuotteissa, osan mielestä EU-säädöstaso riittää eikä kansallisia lisäsäädöksiä tule laatia. Lainsäädännöllisissä asioissa yhdistys seurasi vuonna 2016 myös tuottaja- ja toimialaorganisaatioita, maatalouden kriisitukitoimia sekä virallisen valvonnan, lihantarkastuksen, sianlihan tuotannon ja eläinperäisen proteiinin rehukäytön säädösten valmistelua. Yhdistys jatkoi viennin viranomaistoimintojen turvaamiseen liittyvää keskustelua ja säädöstarpeiden kartoittamista yhdessä viranomaisten kanssa. 

Afrikkalainen sikarutto levisi Suomen lähialueilla, ja Suomeen leviämisen uhkaan pyrittiin varautumaan. Viranomaisohjeita laitoksille poikkeustilannetta varten työstettiin yhdessä Eviran kanssa. Suomeen levitessään tauti aiheuttaisi suuret menetykset sikaketjulle. Ihmisiin tauti ei tartu, eikä sianlihassa ole elintarviketurvallisuusriskiä.

Ruokapoliittiseen selontekoon annetuissa lihaa ja kotieläintuotantoa koskevissa kommenteissa korostettiin alan merkitystä suomalaisessa ruoantuotannossa, ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta huolehtimisessa. Suomen luontaiset olosuhteet sopivat kotieläintuotantoon: saatavilla on paljon ihmisravinnoksi kelpaamatonta raaka-ainetta, jonka eläimet voivat muuttaa ihmisravinnoksi. Erityisen huolestuttavana pidettiin globaalien lihantuotannon ongelmien yleistämistä suomalaiseen tuotantoon ja suomalaisten vastuullisten toimintatapojen kuten eläinlääkkeiden erittäin vähäisen käytön ja eläinten terveydenhuollon huomiotta jättämistä.

Yhdistyksen alkutuotantotyöryhmässä seurattiin hankkeita, joiden rahoitukseen jäsenistö on osallistunut. Uusista ehdotuksista kannatettiin muun muassa pihvilihan tuotannon kehittämistä sekä kotimaisen ja ulkomaisen naudanlihan tuotannon ilmastovaikutusten selvittämistä koskevan hankkeen rahoittamista.

Suomen Lihateollisuusyhdistys seuraa EU:n lainsäädäntöä ja muita kansainvälisiä asioita lihateollisuuden EU-edunvalvontajärjestöjen UECBV:n (European Livestock and Meat Trade Union) ja Clitravin (Liaison Centre for the Meat Processing Industry in the EU) kautta.

Suomen Lihateollisuusyhdistyksen asiamies: toimialapäällikkö Marika Säynevirta, ETL

Lisätietoa yhdistyksestä täältä