SUOMEN MEIJERIYHDISTYS

Yhdistys puolsi vapaaehtoisia alkuperämerkintöjä

Maitosektorin tilanne jatkui tukalana koko EU:ssa vuonna 2016. Komissio jatkoi interventio- ja yksityisen varastoinnin tukitoimia maitotuotteille ja korotti maitojauheen ja voin interventio-ostojen määrää.  Se otti myös loppuvuodesta käyttöön toimenpiteen, jolla pyrittiin vähentämään maidontuotantoa vapaaehtoisen tuotannon rajoitustukitoimen avulla. Toimenpiteellä todettiin olevan merkitystä etenkin Saksan, Hollannin ja Tanskan maidontuotannon rajoittamisessa.

Suomen Meijeriyhdistys seurasi komission pääainesosan alkuperämerkintöjä koskevan säädösesityksen etenemistä. Yhdistys vastusti kansallista ehdotusta, jolla säädettäisiin valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden ainesosana käytetyn maidon ja maitotuotteiden ainesosana käytetyn maidon pakollisesta alkuperämaan ilmoittamisesta. Se katsoi, että alkuperän ilmoittaminen tulisi olla vapaaehtoista noudattaen EU-tason lainsäädäntöä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Raaka-aineen alkuperästä on mahdollista viestiä EU-säädösten vaatimuksia laajemmin esimerkiksi Hyvää Suomesta -merkillä ja Joutsenlippu-merkillä tai muulla yrityksen valitsemalla tavalla. Hyvin monissa kotimaisissa meijerituotteissa maitoraaka-aineen alkuperä on jo merkitty esimerkiksi ainesosaluettelon yhteydessä. Pakollisen säädöksen seurauksena kustannukset pakkausmuutoksista jouduttaisiin kantamaan myös niistä tuotteista, joissa jo nyt vapaaehtoisesti kerrotaan maitoraaka-aineen alkuperä.

Yhdistys piti tärkeänä koulumaito-ohjelman toteuttamista Suomessa jatkossakin. Se ei kannattanut koulumaitotuen suuntaamista voimakkaasti luomumaidolle, kuten ministeriö loppuvuodesta 2016 esitti. Maidon tarjonnan tukeminen lapsille ja nuorille oppilaitoksissa edistää tietoa terveellisestä ruokavaliosta. Yhdistys pitää koulujakelussa tärkeämpänä erilaisten tuotevaihtoehtojen tarjoamista (juotava maito, jogurtit ja juustot) kuin yhden tuotantotavan, luomutuotannon, tuotteiden korkeampaa tukea ja sen seurauksena tehtävää maitotuotevalikoiman supistamista.

Yhdistys myös painotti koulujakeluohjelman hakutoiminnan helpottamista ja sujuvoittamista, kun mukaan liittyy laajempi joukko potentiaalisia toimijoita uuden hedelmä- ja vihannesjakelun myötä. Liitännäistoimia tulisi hyödyntää kertomaan lapsille ja nuorille maidontuotannosta Suomessa yleensä.

Muita yhdistyksessä esillä olleita lainsäädäntö- ja politiikka-asioita olivat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön kilpailulakityöryhmä, EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen ja EU:n Market Task Forcen esitykset elintarvikeketjun toiminnan parantamisesta. Kauppaneuvotteluista seurattiin muun muassa EU–USA-, EU–Uusi-Seelanti- ja EU–Mercosur-neuvottelujen etenemistä.

Suomen Meijeriyhdistys järjesti lokakuussa vuosittaisen sidosryhmätilaisuuden, johon osallistui maitoalan järjestöjen edustajia ja viranomaisia. Tilaisuudessa käytiin läpi maitosektorin ajankohtaisia asioita yleisessä markkinatilanteessa ja tukipolitiikassa sekä elintarvikelainsäädännössä. Yhdistyksessä seurattiin myös työmarkkinaneuvotteluiden etenemistä meijerialan osalta.

Kansainvälisiä asioita seurattiin ja työstettiin yhdessä meijerialan edunvalvontajärjestöjen EDA:n (European Dairy Association) ja IDF:n (International Dairy Federation) kanssa.

Suomen Meijeriyhdistyksen asiamies: toimialapäällikkö Marika Säynevirta, ETL

Yhdistyksen jäsenyritykset ja johtokunta täältä